Laineen Kasperi ja palava kaupunki – Ikuisten lasten laulu
Ikuisten lasten laulu on laulu läsnäolosta ja freesistä rennosta otteesta. Se on vastalause kyynistymiselle. Kyynisyyshän on sitä, että on pettynyt niin monta kertaa, ettei enää edes toivo tai yritä. Ettei uskalla enää ilmaista tarpeitaan tai näyttää tunteitaan, koska on oppinut ajattelemaan ettei siitä oo hyötyä. Ettei kukaan välitä tai ettei maailmaa oo sellainen.
Mä en oo tippaakaan kyyninen. Oon idealistinen ja uskon ihmisiin ja hyvään ja rakkauteen. Ja vaikka toisin ku biisissä, mä pidän tuloerojen ajattelua tärkeenä ja hyvänä, samaan aikaan ajattelen et me voidaan tehdä vaikka mitä hienoja ja tarpeellisia muutoksia just silloin, kun me uskalletaan ehdottaa, hypätä ja olla rohkeita idealisteja.
Uskallatko sä? Vai onko kyynisyys vieny sut mukanaan? Miten voitais valaa uskoa siihen, että säkin oot tärkeä?